Alkukantaisen loppu

Ensimmäinen päivä viikkoon, että tallaan yksin. Zora lähti aamulla aikasin, kun ei saanut nukuttua. Tämä osa matkaa on nimeltään Knee Breaker. Joku tiukka nousu tulossa. Olen kävellyt puolet taivalta kilometreissä mitattuna, mutta en puolta ajallisesti, kun nousu kestää kauemmin. Sain ensimmäisen cafen ja piirakan. Nyt vuorten yli ja etsimään albergueta. Eilen oli ihan kiva päivä, jotenkin helppo, mutta silti aika paljon nousuja ja laskuja.

Tylsät ja pitkät päivät

Eilen kävelin pitkään, yhdeksästä aamulla kymmeneen illalla. Ensin Lugoon 15 kilometriä ja sen jälkeen seuraava etappi kokonaan, 25 km. Aamulla Zora, Anna, Natalie ja Jeron, eli Team Athletic oli saanut minut kiinni. Olivat aamupalalla samassa mestassa, jossa olin yötä. Oli luksus-albergue, taidetta joka puolella. Tänään eivät kyllä saa minua enää kiinni, vaikka lähdin vähän myöhään liikkeelle. He kävelevät nopeasti, mutta lyhyempiä päiviä.

Eilen oli tylsä päivä, ei juurikaan stoppeja, hurja tuuli, aurinko paistoi. Paras stoppi oli kahviautomaatti. Jahas, tässä olisi stoppi, ja tuolla on tuttujakin, fillaroiva pariskunta, kai ne on espanjalaisia, tai ehkä italialaisia, mutta puhuvat mun korvaan hyvää espanjaa. Otin myös kiinni Federicon, joka on tosi kova kävelijä. Se käveli Hospitalesin jälkeen vielä huvikseen parikymmentä kilsaa, kun me oltiin ihan poikki. Sain hänet kiinni eilen illalla ja tänään aamulla se oli kahvilla tuossa samassa alberguessa.

Tänään pitäisi päästä Melideen aamukahville. Melidessä Camino Frances yhdistyy Primitivoon, joten se tulee olemaan varmaan kreisiä. Kuulin telttanaapurilta, että ainakaan albergueita ei saa varattua mistään, mutta eipä ole ollut tapana varailla. Enköhän saa teltan alberguen pihaan vaikka olisikin kaikki täynnä. Pitää löytää joku paikka, jonne saan jätettyä tuon kiven. Tänne piti tuoda kivi mukaan joka symboloi murheiden jättämistä jälkeen. Sille on joku virallinenkin paikka, mutta luulen, että se oli Francesilla ennen Primitivoon yhdistymistä.

Kuumaa ja vilkasta

Eilen kävelin vain 30 km, mutta tuntui että olisin kävellyt enemmän, kun oli niin kuuma. Ehkä 30 astetta. Täällä pystyy kävellä kaikista ohi, kun suurin osa on aloittanut Lugosta tai Francesin niin myöhään. Täällä ei ole kävelemiseen tottuneita montaa. Aika paljon polvitukia ja kävelykeppejä, joita ei siellä vuorilla paljon näkynyt. Jollain tyypillä oli hevonen, ja osa ajaa sähköpyörillä. En tiedä miten se on enää reilua, kun ei tarvitse edes polkea tosissaan. Alkaa olla festivaalimeininkiä. Meluavia espanjalaisnuoria. Kaupustelijoita. Joku teki hienoja sauvoja, mutta mitä sillä sauvalla enää tässä vaiheessa tekee? Enää ei ole Santiagoon 20 kilometriä. Tänään varmaan jään viimeisiin albergueihin Santiagon ulkopuolella. Pääsee huomenaamulla suoraan sinne. Tosi kuuma!

Kello kohta kuusi. Kävelen yksin. Kolmen jälkeen rupesi katu tyhjenemään, mutta enää täällä ei ole ketään. Mitä ne tekevät koko illan? En tajua. Kävelen vähän lisää. Koitan päästä viimeiseen albergueen ennen Santiagoa, mutta jos se ei onnistu niin koitan saada telttapaikan. Pitäisi olla telttamestoja.